Viime päivinä harvinaisen selväksi on käynyt vähintään yksi asia: hallitus pelkää äänestäjia niin paljon, että se pimitää tietoa seuraavista leikkauksistaan. Kuntien valtionosuusuudistuksen lykkääminen herätti jo aiemmin epäilyksia vaalitaktikoinnista, mutta nyt sama tehdaän sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta.
Jo lähes vuosi sitten perussuomalaisten johdolla julistettiin lisäleikkauksia soteen. Juuri ennen vaaleja, kaiken valmistelun jälkeen, sosiaalihuollon heikennykset vedettiin kuitenkin pois pöydältä – eikä syy liene mikään muu kuin se, etteivät kokoomus ja perussuomalaiset halua puolustaa päätöksia äänestäjien edessä.
100 miljoonan euron leikkaus sosiaalihuollosta on niin merkittävä isku, että palveluvalikoima ja palveluiden laatu heikentyvät väistämättä. Käytännössä osumaa ottavat esimerkiksi ikääntyneet, vammaiset ja jopa lastensuojelun asiakkaat.
Joku voi ajatella, että sosiaalihuolto koskee joitakin ”muita ihmisia”, mutta todellisuudessa ne tulevat jossain elämänvaiheessa lähelle lähes jokaista. Sosiaalihuollon kovaa ydintä olevat sosiaalipalvelut eivät ole vain viimesijainen turvaverkko, vaan niitä tarvitaan arjessa pärjäämiseen, elämänhallinnan tukemiseen ja raskaampien palveluiden tarpeen ehkäisyyn.
Lasten ja perheiden näkökulmasta puhutaan esimerkiksi perhetyöstä sekä kasvatus- ja perheneuvoloista – siis palveluista, jotka ehkäisevät lastensuojelun ja kalliiden huostaanottojen tarvetta. Sosiaalipalvelut ovat myös muun muassa kotihoitoa ikääntyneille, palveluasumista, vammaisten kuljetuspalveluja ja tuettua asumista. Monille nämä ovat edellytys sille, etta elämä ylipäätään pysyy raiteillaan.
Jos hallituksen politiikka kestäisi päivänvaloa, siitä voisi kertoa avoimesti ennen vaaleja. Äänestäjillä on oikeus tietää, millaisin ehdoin hyvinvointialueiden päättäjät toimivat aluevaalien jälkeen ja millaista politiikkaa Orpon hallitus aikoo toteuttaa vaalien jälkeen. Se, että hallitus ei halua kertoa tätä etukäteen, on jo itsessään paljonpuhuva vastaus.
Kirjoitus julkaistu Aamupostissa 25.2.2025